Joristaan nyt heti kättelyssä noi keli asiat pois alta ni ei jää kaivelemaa. Meitä on nyt viime viikolla ja tälläkin viikolla siunattu aika perinteikkäällä Enklantin kelillä. Pilvistä ja melko tuulista, lukuun ottamatta eilistä päivää joka taas herätteli narsissit ja tulppaanin tyngät ylös penkeistään. Plus 12 tais olla lukemat ja oikeen oikeen kiva päivä. Kiva päivä vaan sai tylyn lopun kun piti lähtee Susannan kanssa lääkärille (taas) ku ei toi sairastelu ota loppuakseen. Nii käytiin sunnuntaina jo lekurilla ja sieltä antibiootit ja helevetin nopeesti himaa pötköttää, pah! Kunto meni pahemmaks vaan. Neljääkymppiä kuumetta ja sellanen yskä että menis työmaittein karskeimmatki Reksat ja Tanet hiljaseks. Eilen illalla tosiaan uus reissu sitte. Ei menny sitte taaskaa ihan nappii niinku voitte arvatakin jo. Käveltiin tohon lähimpään sairaalaan joka on sellanen terveyskeskus tyyppinen ratkaisu. Puolen tunnin odottelun jälkeen ämmä vastaanotolle ja kaks minuuttia ni se tulee paperinippu kourassa takas ”pitää mennä tohon viereiseen rakennukseen, siellä on vissiin joku ketä ehkä tutkii mua jotenkin” Ke? Sinne siis ja puoltoista tuntia myöhemmin päästiin vihdoin lääkärin juttusille. Sellanen pieni pakistanilainen äijä, kyseli niitä näitä ja sitte uudestaa niitä niitä näitä ja sitte mulla alko polttelee tuolla silmien ja takaraision välissä ja huomauti isäntää sillälailla Suomalaisittain että ”sä oot kysyny noi jutut jo ja toi(Susanna) on vastannu sulle!” Ukko siihen että, aivan. Susanna taputteli mun polvea että rauhotus taas ja tosiaan, häntä me oltiin siellä tutkituttamassa eikä mun ongelmia (mikä tulee varmaan olee kyllä murun heiniä joskus). Eipä siinä sitte muuta ku verenpaineita mittailemaan. Koneet huutaa ja mitään ei tapahdu. 1,2,3,4,5,…. laskin mielessäni =) Äijä tepsutteli hakemaa uuden koneen ja siinä samalla lupasin yrittää mitata verenpainetta herran kaulavaltimolta jos ei homma ala luistaa (vitsivitsi..) Tulokset saatiin ja keuhkot kuunneltiin ja diagnoosi oli, keuhkokuume. Susanna sai sieltä antibiootti reseptin ja taitaa vissiin olla nyt VIHDOIN menossa parempaan suuntaan, kiitos, jeesus.
Meikäläinen on vaa sellanen pukki ettei mikään muu tartu ku ruoka rinnuksille. Töissä menee suurin osa vapaa-ajasta. Viime aikoina lähinnä vahinkoilmotuksia täytellessä. Juuri niin, perkele. Peltiä on rytissy niin paljon että Jaloselta loppuis varaosat heti kättelyssä. No leikit taas sikseen. Olin tossa männä viikolla sunnuntaipäivän duunissa, virhe. Normipäivä mutta toimistolle ajellessani niin yks melko erikoinen persoona livautti vilkun päälle ja päätti tulla meidän kaistalle. Kuulostaa siltä että hurautin sitä hanuriin (ja taas ne likasimmat mielikuvitukset, ptruu ptruu!!) Asia olis voinut mennä niinkin, mutta jos ajat rinnakkain toisen ajoneuvon kanssa ja vaikka kuinka haluat vaihtaa samalle kaistalle niin odota että pääset joko ohi tai sitten himmaat ja ajat auton taakse mutta ei! Tyyppi päätti siinä keskipaikkeilla tehdä tän liikkeen ja vahinkohan siinä sitte tuli, ja mun vika vielä kuulemma. Sanoin vain että toptop ja soittele huomenna toimistolle. Toimisto ukot on nyt saanu vakuutusyhtiöiltä palautetta että mikäs tässä mahtaa olla meisseli kun tää dickface on selvästi itse vahingon aiheuttanut mutta pyytää muutovirmalta korvauksia?! No sitte seuraavaan. Viime lauantaina töissä, virhe. Normipäivä mutta toimistolle ajellessani päätettiin työkaverin kanssa pysähtyä yhteen pikkukauppaan ostelee. Normaalisti vilkku päälle sivupeili? check, hidastus ja ohjausliike. Meillä oli eturenkaat jo melkeen kaupan tuulikaapissa ku kuulin jonkun tyyttäävän takanamme, pysähdyin ja katoin uudestaan peiliin ni musta taksi tulee siihen rinnalle ja ajaa päin muuttoautoa!! Mitä helvettiä. Me ei edes oltu enää liikkeessä ku isäntä otti kontaktia. Ei siinä ihmeellistä sattunu, noin 10-15 sentin naarmu mutta taas jotenkin se oli kuitenkin mun syy taas. Sanoin siihen että toptop ja soittele toimistolle taas. Siinä tapahtuma paikalla on onneks liikenteen valvontakamera ja toimiston äijät ku siitä mainitsi taksikuskille ni rauhottu asenne kummasti. Saavat mut araks täällä nää hullut Britannialaiset!!
Oon käyny tässä viime päivinä Tuntsalla vähän kylää tutkimassa ja voin kertoo että se on hauskaa. Välillä löytää ittensä sellasista paikoista että oksat pois omenapiirakasta. Viime lenkillä kävin myös Primrose Hill:illä. Se on yks korkeimmista paikoista Lontoossa minne pääsee kävellen, Regents Parkin yläosassa. Siellä oli pyöräily kielletty siellä puistossa joten mun piti taluttaa fillari ylös. Sopi kyllä mulle ku olin aivan puhki siinä puolvälissä jo =) Mut niinku tiiätte, en voinu vastustaa sisäistä perkelettäni ku tuli aika lähtee kotii. Suurin vaihde silmää ja niipal saatanaks alas sieltä. Hah siinä oli herkimmät puudelin pöyhijät kauhuissaan.
Ollaan muuten käyty molemmat ottamassa vähän koristetta iholle. Mulle tulee tohon kylkeen vähän täytettä ku näytti vähän turhan paljaalta. Valmistuu ens perjantaina. Mulla on just sopivasti päivän viiminen aika Kids Love Ink:issä ennen ku ne muuttaa sen niiden pajan galleriaksi heidän kaverilleen joka panee esille skedelauta näyttelynsä. Heroin skateboards. Laittakaa kuuklee!
Tättäkuu ja hellät tunteet,
Palaute laari on taas luettu että sinne risut ja hillomunkit sitte =)
Päiviö -84
No comments:
Post a Comment