Monday, 25 July 2011

Täällä sataa aina. Paitsi eilen.

Jaahans, terkkuja taas täältä pikku-lätäkön takaa! Oli kivaa lähteä sillon Helsinki-Vantaalta kun mittari näytti +30 ja aurinko paisto pilvettömältä taivaalta. Lento meni kivasti lukien Juoppohullun päiväkirjaa ja uusinta Varesta. Vielä kivempi oli raahata matkalaukkuja asemalta kämpille n. puolta vähemmissä asteissa mistä lähdettiin kun vettä tuli lähes vaakatasossa. Edelleen kesäsäitä odotellessa, kolmatta viikkoa tulee vettä kun esterin persuuksista (paitsi että tietenkin englantilaiseen tapaan aurinko paistaa n. kymmenen minuutin välein, niin että just ehtii ottaa hupparin pois ja nauttii hetkellisestä lämmöstä kunnes seuraava sadekuuro palauttaa sut maanpinnalle…prkl). Eilen nyt kuitenkin oli ensimmäinen kunnon hellepäivä, wuhuu!

Ei mutta hei! Kiitos kaikille ihan tosi kivasta lomasta!! Oli niin kiva nähdä kaikkia!

Nyt ollaankin heti päästy kiinni arkeen. Mä oon taas ollut töissä Pipelinessä ja Kimmo aloitti ensin muuttohommilla ja mutta nyt se on kanssa Pipelinessä maalailemassa. Vaikka olikin Suomessa tosi kivaa ja ihanaa ja lämmintä ja valoisaa niin oli kyllä kiva tulla takaisinkin ja aloittaa tää perusarki. Mutta oli kyllä pieni shokki kun yhdeksän kymmenen aikaan tulee täys pimeys, yritä siinä sitten selitellä kavereille että ei ole kahteen viikkoon ollut pimeässä yölläkään, ei ne vaan tajuu.

Ekana sunnuntaina kun oltiin takaisin täällä, niin oltiin päätetty että tehdään jotain kivaa. Suunnitteilla oli joku piknikin tyyppinen, mutta eipä taas kerran ilmat ollut siihen suotuisat.. (ai miten niin Englannissa sataa aina..) Facebookista Kimmo sitten näppäränä poikana bongas että meidän yksi tuttu soittaa keikan ihan meidän lähellä yhdessä pubissa. Ei muuta kun vaatteet niskaan ja lähdettiin katsomaan että onko siitä mihinkään. Ja olihan siitä.. Ollaan me ennenkin kuultu kun se soittaa ja hyvin se veti nyttenkin. Ei vaan sellanen singer-songwriter-musakki ole ihan täysin mun juttu, mutta kuulosti tosi hyvältä ja toivon Joshille paljon menestystä tulevaisuudessa! :) (niin ja jos joku halua youtubesta kaverin musiikkia kuunnella niin Josh Flowers on nimi). Keikan jälkeen mentiin vielä yhteen toiseen pubiin missä on grilli siinä pihalla ja otettiin hampparit. Brick Lanella oli vissiin jotku festarit meneillään kun oli porukkaa niin pirusti ja ties mitä katusoittajia ja kaupustelijoita. Oli just sellanen siisti Lontoo-päivä, ei koskaan tiedä aamulla että mitä päivän aikana tulee tapahtumaan..





Mutta eilen sitten tosiaan oli se kauan odotettu (ensimmäinen) aurinkoinen päivä ja mehän päätettiin ottaa siitä kaikki irti. Lähdettiin piknikille Hampstead Heathin puistoon, on vissiin joku suurin Lontoossa. Ostettiin eväät, Kimmo päätti ostaa sellaisen reilu kilon joulukinkun mitä se sitten järsi siellä puistossa. Ei olis pitänyt katsoa Asterixia ja Obelixia aamulla..







Mun pitäisi varmaan etsiä uusi työpaikkakin, meillä on nyt niin paljon tyttölöitä töissä Pipelinessä ettei tunnit riitä millään kaikille. Kolme työvuoroa viime viikolla ja kaksi tällä viikolla + paska palkka = ei tuu kesää. No onneks Kimmo painaa duunia niin mä voin kotivaimoilla. :D Oon tänään harjoitellut siivoamalla.

Rahapulan kunniaksi onkin sitten kiva lähteä Irlantiin ensi viikonlopuksi!! :) Mä ja työkaveri Josephine lähdetään tyttöjen reissuun perjantaina ja tullaan maanantaina takaisin. Niin jännää! Seuraavat viikot elelläänkin sitten nuudeleilla. :D

Tässä vielä loppukevennyksenä kuva meidän staff-partyista. Nii-in, aatelkaa tällasten ihmisten kanssa mä joudun iltani viettämään. :D

Thursday, 9 June 2011

6-1

Hilipati rallaa!! Nyt on oikeesti menny niin kauan edellisestä että en oo varma mitä tästä tulee. Mutta hei, se on vaa laiffii!! =) sori..

Susannan koulu loppu, jeeshh.. vihdoinkin mä sain sen eukon takas itelleni siitä kirjasto kierteestä. Se alko olla hieman tuskallistakin, neiti tuli joka päivä iltamyöhään kotiin pää niin täynnä tietoa ettei sen kanssa pystynyt edes kehittämään kunnollista keskustelua vaikka siitä että mitä syötäis. Kokeet meni vissiin ihan hyvin kuitenkin ja kaikki on nyt jo palautunu "normaaliksi".

Koulun päättymisen ja tietenkin Susannan synttäreiden kunniaksi me järjestettiin pienet grillaus iltamat. Oli tosi rento meininki. Meillä tais olla kuus vierasta plus kämppikset. Bissee, musiikkia ja hyvää ruokaa!

Ai nii!! Juho ja Salla kävi! Oli tosi hauska nähä se pariskunta täällä meijän huudeilla. Saatiin tuliaisina tietenkin salmiakkia mulle ja Susanna jotain silmäluomi maalia tai jotain kajalia vai mitä se mahto olla. Vissii jotain huippu shittii. Meillä oli nii helppo niiden kans mennä. Siinä ei saatana alettu mukisemaa mistään pikku jutuista. Mentiin sinne minne haluttiin, sillon ku haluttiin ja täts it. Me pojat kierrettiin vähän sota-museoita ja flikat sitte jotai niiden juttuja. Ja totta kai muistettiin nesteytys siinä ohessa.

Meikkis on päässy heilumaan suti kourassa (haha, suti) taas viimisen puoltoista kuukautta. Ensin muutovirman ylijohtaja pyysi jos voisin maalata hänen kämppänsä julkisivun. Ei siinä mitään. Päästiin hinnasta sopuun niin seuraavana päivänä olin jo telineillä. Olin siellä pari muutaman viikon ja sen jälkeen pääsin suoraan maalaamaan Pipelinea. Jos joku miettii että mikäs helvetti se on, niin se on se baari missä Susanna on töissä. Thomas (omistaja) muuttaa baarin alakerran keikka paikaksi. Siellä on pieni lava ja kaikki. Siitä tulee aika siisti. Oon siellä maalannu enemmän mustaa kuin aikasemmin ikinä yhteensä. " Matta mustaks vaa, ei tarvi suojella eikä peitellä se rock'n roll!!" sano meijän Veskukin joskus. Pitää aika hyvin paikkansa. Joo Thomas, se on ruotsalainen..

6-1. Ei huono. Täytyy heti sanoa että joukkue teki kovan työn mutta onneks tällä kertaa se sai mitä ansaitsi! Pipeline oli tietenkin normaalista poiketen auki sinä legendaarisena sunnuntaina. Susanna oli tiskin huonommalla puolella mutta se ei paljon menoa haitannut. Me oltiin kutsuttu pari kaveriakin Suomea kannustamaan ja kaverit oli heti meiningissä mukana. Maalattiin Suomen liput naamariin ja heittäydyttiin tunnelmaan. ruotsi teki avausmaalin ja mulla meinas tipahtaa kakka housuun. Baarin omistaja kannattaa tietenkin tre kronoria ja sillä hetkellä tuntu että niin teki kaikki asiakkaatkin. Siinä alkoi jo nää mun aavistuksen pessimistiset aivot ruapii tyhjää ja kauhulla ehdin jo ajatella että voi helv….. PAH! Tasotus maali kun kajahti häkkiin, ni luulen että Thomaksella se kura vasti tippukin! Siinä kohtaa ikkunat helisi ja kalja läikky. Siellä oli ylivoimasesti enemmän Suomen kannattajia ja se tuntu törkeen hyvälle. Loppu olikin sitte sellanen ilotykitys ettei paremmasta väliä. Seuraava päivä olikin toinen selviytymis tarina se.. huhhuh…

Varattiin eilen lennot Suomeen. JIHUU!! Tullaan 23 päivä ja lähetään 6 päivä. Elikkä tullaan juuri juhannukseksi haistelemaan kotimaan ilmastoa. Jos jollain on suunnitelmia juhannukseksi ja tarttis vielä pari kaunista ja prkleen mukavaa ihmistä seurueeseen, me ollaan hyväksikäytettävissä!! (mä haluisin johonki mis ois sauna ja vettä, kiitsa =)

Toivottavasti nähtäis monia tuttuja taas. Mulla on rehellisesti ollu sitä Suomen possea jo ikäväki, vähä. Mutta tää onki ollu pisin aika pois "kotoa" tälle Valpperin Robinson Crusoolle. Nii siistii, Volvo tallista ja tukka taakse. Mä aion käydä uimassa aika paljon ku tullaa! Ja ehkä pääsen vihdoin poikien kanssa vähän rossaamaanki tai ainakin kokeilemaan miltä se tuntuu.

Meille tulee vielä yks vieras ennen ku lähetään siellä käymää. Esperantsaaaa!!! Essi tulee ens viikolla meitä viihdyttämään. Se on kans hauska eukko, tulee varmaa kivaa taas!

Tää olis nyt sitte tässä. Seuraavaks kun kuulette meistä ni toivottavasti oltais kasvotusten jossain Turun toreilla! tai Forttes, hyi stna =)

Roger and out.

-Päiviö-

Wednesday, 30 March 2011

Terrveee!!!

Tsenare gubbet! Long time nou see, vai miten se menee. Kaikenlaista pientä on taas osunu matkan varrelle ni pitääpä purkaa hieman vyyhtiä taas. Alotellaan vaikka ihan keleistä. Täällä on kevät ollu rinnuksilla enemmän tai vähemmän jo pitemmän aikaa mutta viime viikolla se alko ihan kunnolla. Yli 15 astetta useempana päivänä ja se tarkoittaa sortsikelejä! Joo töissä ollaan jo jouduttu vaihtamaan lyhyempään lahjemalliin ja t-paita riittää ihan komeesti kanssa. Pojat on ihmetelleet että "mitä sulla Kimmo on tuolla pohkeessa?" kaikki muhun lähempää kontaktia tehneet tietää että tatuointiahan siellä näyttäis olevan "ei mutta tossa toisessa jalassa?" ja se on taas yhteistyötä T. Varjosen ja makkaratikun kanssa =) hah, oi niitä hassutteluja silloin nuorempana, Uittamon uimahallilla, iha hirveessä pierussa.. Nyt kun pohkeista puhun, niin männä viikolla muutettiin vanhempi pariskunta tuolta keskustan hulinasta vähän rauhallisemmille vesille. Muuten muutossa ei ollut tavallisesta poikkeavaa muutakun että mistä muutettiin, sijaitsi nejännessä kerroksessa hissittömässä talossa. siinä alko neljän tunnin ravaamisen jälkeen kinttuja kuumottamaan ku Pauli Kiurulla konsanaan. Ei oo mies samassa kunnossa ku joskus reikäpallo aikoina =)

Kävin viime viikolla rekisteröitymässä omalle lääkärille tässä lähellä. Siinä ei kummallista ollut muuta kun nimet paperiin ja jorinat että onko niitä tai näitä allergioita blaablaablaa.. Sitten isäntä mittas pituuden ( ja taas, enkö mä oo sanonu teille jo että ei heti ajatella mitään likasia siellä ! ) =) ja painon ja niiden perusteella alko vakavalla naamalla höpisemään että pitäis alkaa miettimään vähän ruokavalion muutosta, kun oon vähän ylipainoinen!? Ohhoh.. Täytyy myöntää että on tässä menty vähän sinne ja tänne ton painon kanssa kyllä. Vuos sitte polviremontin jälkeen ku liikahtelu oli mitä oli ja kun viinastakin tykkään ni tuli oltua sellane paskamaha mutta onneks kintut tuntuu nyt siltä että pääsee kunnolla polttamaan bissee ja siiderii pois systeemistä. Oltiin tossa yks perjantai vähän pubissa ja se nyt meni pikkiriikkisen juomiseks se ilta ja mulla oli launtaina työpäivä. Ai helvetti sitä jyskettä tossa korvien välillä taas. Kummasti sitä silti vaan jakso painaa kunnon päivän ja ilman haavereitakin vielä!

Tunturille piti tosiaan sanoo hyvästit taas. Tällä kertaa on sellanen olo ettei se tuu enää takas =(. Menin sillä asioille tossa joku aika sitten ja normaalisti löin sen parkkiin ihan varta vasten fillareille tarkoitettuun telineeseen. Nyt piti olla kunnon lukko ja kaikki. Paskat. Olin vissiin 20 minuuttia poissa ja morjes. Ei ollu ku katkastu lukko jäljellä ku piti lähtee kotio. Mun verkkokalvoilla pyöri vaan ne sellaset kaikki pääkallot ja ukkospilvet ettei mitää tolkkuu. Sylettää raskaasti!! No ei tässä sitte auttanu ku hypätä junaan ja tulla kotii mököttämään. Kävin luonnollisesti tekemässä rikosilmotuksen polliisille nii ja näin mutta tuskimpa… Nytten kerta pääsin vauhtiin näistä killisilmä rosmoilijoista ni sattu kyllä taas jotain nii meikäläiselle sopivaa viime torstai iltana. Olin tossa paikallisella jumppasalilla, polttamassa niitä saatanan kaloreita ku herra tohtori käski. Ei kai, käyn ihan omasta tahdosta välillä pumppaas itteni tainnoksii siellä. Nii, sellasella salilla muuten jossa vastaus kysymykseeni, "missäköhän on 24kilon toinen käsipaino?" oli että "joo, joku varasti sen viikko sitten"??!! niih… Kuitenkin, olin tulossa sieltä kotiin noin kaheksan aikaan illalla. Olin kohta tässä kotiovella kun näin että joku tuli kotiin ja pisti juuri oven kiinni. Meillä on täällä tollanen pieni tuulikaappi missä on myös sisemmässä ovessa lukko. Ajattelin olla säikyttelemättä kämppistä pahemmin ja annoin aikaa avata myös se sisempikin ovi, mutta siinä kesti ja kesti ni meni hermo ja avasin sen ulko-oven. Voi jumalauta, sieltä meijän tuulikaapista heilahti ulos tällänen kupulin nulikka! Ikinä ennen en ollut naamaa nähnyt ni melko selkeällä äänellä kysyin että kukas vittu siinä toljottaa!? Siihen tää Ahmed alko tuhisemaan että hän on yläkerrassa asuvan kaveri. Olin jo valmis livauttamaan kundia ku jatko siihen että lässynlässyn sitä ja tätä. Kysyin että miten sä sisälle pääsit? Ulko-ovi oli ollu kuulemma auki, vastasin että sun juttus haisee kuselle niin paljon etten ikinä halua nähdä sua enää. Meni vissiin perille ku tuli niin kiire pois tosta pihalta. Täytyy kyllä myöntää että Jerpin ämmän poikakin oli ko klapil kolautettu, hämilläni etten sanois. Astuin sisälle ja tutkiskelin ympärilleni ni tuulikaapin nurkassa oli keppi. Jotkut saattaa tunnistaa sanasta, köppi tai kräki. Sellanen 40cm pitkä jossa oli oksan haara toisessa päässä. Hain Nikke Knakkerton hatun päähäni ja aloin laskemaan kaavoja tapuhtumien kululle. Tää sankari oli onnistunu postiluukun kautta vääntämään kahvasta oven auki. Torvitohtori matskua siis, leikki sikseen. Soitin isännöitsijälle ja kerroin tilanteen niin ei aikaakaan kun oveemme saatiin turvalukko sekä kaikki puuttuneet avaimet talon sisäoviinkin. Jälkeenpäin olen taas takonut päätä seinään että miksi en repäissyt Abdullahia mukanani takaisin tuulikaappiin ja ulko-oven sulkeuduttua piessyt tajuttomaks ja heittäny roskakärryyn tohon pihalle, sylettää raskaasti taas. Mutta toisaalta kun ei taas tiedä mitä näillä on taskussa, puukkoa tai pyssykkää niin ehkä tää meni nyt taas sitte kuitenkin ihan kivasti sitte, perkele.

Ens sunnuntaiksi meidät on kutsuttu yhdelle kaverinkaverille paini-iltamille. Minä en siitä painista mitään tiedä, se on sitä jotain WTF:ää tai CBR:ää, sitä sellasta show painia kuitenkin. Ajattelin kyllä ottaa asian sillä lailla vakavasti että dresscode mulla tulee olemaan paini trikoot ja villasukka housuissa. Saattaa olla että siinä tulee innostuttua näyttämään jollekkin pikku Marko Asellit, kuka tietää =) Onneks se paini homma alkaa vasta illalla ja kaverilla on kuulemma aivan helevetin iso telkkari, ps3:nen ja pelituoli sekä ratit ja polkimet ni saadaan kokeilla vähän jotain hurjailupelejä siinä ohessa.

Se alkaa huhtikuu ihan justiisa ihmiset, olkaa varovasti heikoilla jäillä! Kertokaa kavereille terveiset ja antakaa emännille suukko mun puolesta,

ciao ciao!!

Päiviö.

Saturday, 12 March 2011

My first..

Hello again our dedicated readers. Suz had all ready written all the girlie stuff that's been happening here on her latest update so I'm just going to tell you little bit what I've been up to this week. I'm also gonna try to put this in English for once to make it easier for readers who don't fucking know the sexy language of ours, and to refresh some memories from elementary school English classes for others. Wish me luck!!

So as my other half mentioned I went to Italy this Monday. I had been thinking for a while about seriously getting some other "benefits" if I may say, from this "living in UK" thing than unbelievable feelings, stories, laughs, drunker misbehaviors etc. So I decided to put my act together and buy a (muuttoauto) car that I can take home with when we move back to Finland. So first thing to be done was finding one that pleased and really interested me. Finally after maybe thousandth time on the carsearch.whatever.com I found one. Only con in that car was that it was in Italy. That kind of little nothing was not going to come on my way so I booked tickets to Milan and decided to go from there. So I landed to Bergamo on Monday morning and jumped on a bus to a place called Brescia. From there with another bus among pensioners and other locals to a place called Orzinuovi, middle of literally nowhere! Well anyway I did find the dealers office and started to feel good and to think maybe for once things are going to go like in the movies. On their door was a note: Lunch from 12.00-14.30 SERIOUS? clock was half twelve. Well what you canNOT do, in an industrial area by yourself (and all you dirty minded again, no no!) in the middle of nowhere.. wait. Finally the people from the company arrived and I got a chance to have a look of the car and test drive it. Everything was fine so I "bought" it (meaning: transferred the amount). That meant that I needed to start burning some ice for next couple of days. It was already afternoon so after so quick thinking that I didn't even realize, I was again in the bus with pensioners and other locals going back to Brescia. We still remained silent. First hotel was full so lost my temper and took the next one available. As you can predict, shithole with railway as a neighbor =) I started to miss Suz and a bed that don't smell like fag ends.



Tuesday. I got up when rooster started his ballad at ten-ish, packed my possessions and head of to Milan. I managed to get a ticket for the next train and bang, I was in (apparently) one of the most important fashion cities in the world. I had a feeling that people noticed me there.. ok, a really bad joke. Again I lost my cool and took third available hotel room without seeing it and immediately felt bad about the old hotel owner in Brescia because I was cursing him up in my mind because of the state his rooms was in. This was worse. I am not going to mind about the details but it wasn't too nice =) I spent the day just walking around and trying to suck in the coolesness of Milan but couldn't really get it. Mainly cause Susanna was not there. Next day I took all pictures needed to prove to my missus that I really went there instead of going to Glasgow for few days with lads to get totally fuck faced on heroin. I was starting to feel the excitement of that car that I was going to have the next day =)



Finally Thursday. I spoke to the people at the dealer on Wednesday and they told to come to their office at 3pm because it was going to take until afternoon to get everything ready for them to hand over the car. Fuck that. I got up at 11am, had breakfast jumped on a bus with all my mates from the old people's home and from the hood and was playing solitaires on my phone at the car dealer's at 1pm. Stupid. I knew they would be having their, I think a little bit over exaggerated lunch break. They finally handed me the keys at around 4.30pm and I could start my high speed pursuit to my loved one. Suz had already checked timetables for Calais car ferry so that gave me "a good reason" to keep the speed always over the limit =) First hour was just to get know how the car handles but after that it was just full on need for speed. Italians where keeping me on my toes with their unpredictable driving behavior. But I have to give them respect holding it together when their little Panda's started shaking in speeds over 130 kph. Road toll's were awful. Just waiting in line time after time. That ate some time out of my "clock". I penetrated to Switzerland after sun had already set so missed some fantastic views around the mountain area. Nice winding roads and tunnels as long as 16km, with a 80kph speed limit.. Hmph!! Petrol, cigarette, Red Bull. Cigarette, Red Bull, loo. You know the routine. After Strasbourg it was just smooth sailing on wiiide highways, over the speed limits of course. At 4am I got bored and tried the high speed of the car, of course. Everyone does it, with their stigas attached to their friends car or with their granddads rowing boat after amounting an old 5hp evinrude on the back of them. I managed to go 130 over the speed limit which was 130, you do the math =) I arrived to Calais at 5.40am approx 1150km's behind me. Lots of petrol spent and with that Red Bull shake that you get from those. Ferry to Dover and short cruise to home, eyes looking like strawberries, hair as greasy as Elvis had and really tired but feeling good. I got home.



There was my first one in (poor) English, but I hope you guys liked it anyway, that's the main thing!!



Be safe and do NOT shout to unfamiliar tables!!

Päiviö.


 


 


 

 

Wednesday, 9 March 2011

Haloo!
Mä kirjoittelen täältä nyt yksinäisenä kun toi yks hullu lähti edellispäivänä Italiaan vähän ostoksille! :D Kimmo saa itse sit esitellä uuden ostoksensa kun toivottavasti huomenna saapuu kotiin.. Jotku varmaan arvaakin mistä saattaa olla kyse..

Täällä on ollut viime päivät niin ihana keväinen keli! Aurinko on paistanut ja varmaan kymmenen asteen tienoilla. Meijän takapihan ruusupensaskin on jo ihan täydessä kukassa ja sit en tiedä mitäköhän sellaset puut on kun on täynnä vaaleanpunaisia pieniä kukkia, oisko joku kirsikkapuu, niin niitä näkee kanssa.

En jaksa nyt kouluasioista sanoa sen enempää kuin että PANIIKKI! Alkaa deadline kandintyölle kolkuttelemaan vähän turhankin lähellä ja ei olla lähelläkään valmista ja sit on kaikkee muita tehtäviä ja kokeetki lähestyy ja apua. Mut oon kuitenkin optimistinen sen suhteen että saan kaikki tehtyä ajoissa ja kunnialla loppuun.
Toi saamarin tauti vaan vei vähän liikaa mun kallisarvoista (:D) aikaa! Eikä se vieläkään ole suvainnut lähteä kokonaan. Eli yskin edelleen.. Kävin viime viikolla kaksi kertaa taas mun lääkärillä. Ekalla kerralla ihan vaan tarkastuskäynnillä ja kuulemma keuhkoista lähtenyt kaikki krohinat mikä on tietty loistavaa! Mut sitten tää mun flunssa paheni niin sain siihen uusia nappeja.. Seuraavana päivänä taas sitten yskin menemään kunnes kuulu sellanen kiva napsaus tuolta vasemman kyljen suunnalta.. Ei muutaku lääkärille taas ja kuulemma revähtänyt kylkilihas, aika pirun kipee muute! Mut se ei onneks mennyt sen pahemmin koska nyt en enää edes tunne sitä, mut muutamaan päivään ei kyl paljoa naurattanu! Oon ku joku vanha mummo kun valittaa kaikista vaivoistaan..

Mulla on koko lähes kolmen vuoden aikana kehittynyt tähän kaupunkiin sellainen viha-rakkaus-suhde. Tää paikka ajaa mut välillä hermoromahduksen partaalle esim silloin kun joudut jonottamaan että pääset edes metroasemalle sisään mut viime aikoina on selvästi ollut rakkaus-vaihe meidän suhteessa. Kävelin yksi päivä kotiin ja matkalla oli kaksi Lontoon kuuluisimmista marketeista (Brick Lane ja Spitalfields) ja tuntu vaan niin siistiltä että kotimatkallakin on tollasia periaatteessa nähtävyyksiä ja jotenkin vaan ajatteli et ollaan onnekkaita et asutaan just täällä! No vähän se rakkaus taas karisi kun pääsin kotiovelle ja siinä joku huumediileri seuraavan oven edessä hoiteli bisneksiään ja käteinen ja minigrip pussit vaihtoivat omistajaa.. Ja sitten muutenkin tuntuu et ollaan nyt löydetty paikkamme ja kivoja samantyyppisiä kavereita ja omanlaisia baareja jajajaja.. Viime lauantaina oltiin yhden meidän kaverin luona pelaamassa videopelejä. Se on sellanen poika kun käy Pipelinessä suurin piirtein joka päivä ja ollaan sitä kautta tutustuttu. Se on puoliks skotti ja sillä on hassu aksentti. :D Enivei, oli niin kiva ilta, juotiin kaljaa ja viiniä ja tilattiin kaks kertaa ruokaa ettei tarvinnut poistua mihinkään ihmisten ilmoille sieltä kämpiltä ja pelattiin Shankia, Sonicia ja jotain taistelupelejä missä mä olin niiiiin huono. Perjantaina töiden jälkeen me taas yllättäen suunnattiin Princess Aliceen ja tuli siinä pikkuhiprakkakin saatua aikaan. Mut on kyllä niin kiva aina mennä porukalla sinne istuskelemaan.. Harmi vaan että tällä kertaa oli taas yllättäen vähän draamaa kun meidän pomon tyttöystävä sai päähänsä että yksi baarityttö yritti iskeä hänen miestään ja haukku tän tytön siinä kaikkien kuullen. Vaan sen takia etä tää tyttö jutteli pomonsa kanssa. :D AINA on jotain..
Jotku on varmaan nähnytki mut mä värjäsin hiukseni punaseks! Hah. :D Laitan sit paremman kuvan kun Kimmo tulee kotiin ku on niin vammasta ottaa itestään kuvia! Mut tykkään kyllä! Halusin vaihtelua ja sitä sain. :P

Meillä on uus kämppis! Se on tosi mukava englantilainen tyttö. En tiedä mikä noita meidän muita kämppiksiä vaivaa mut ne ei ole noteerannut sitä oikeen ollenkaan, ei esitellyt itseään edes varmaan viikkoon. Kyllä mä sen verran vaan sanon et ranskalaiset on niin kummallisia! Mä oon nyt tutustunut siihen jonkun verran ja eilen lähettiin shoppailemaan tohon lähimpään supermarkettiin ku ruokavarat oli vähän vähissä (hyvä etten kuole nälkään ku Kimmo ei oo huolehtimassa! :D).. Noh, sit tulomatkalla kun oltiin lähestulkoon kotiovella niin alettiin kattoo et kuka tossa meidän portailla oikein istuu. Kaks jotain ihme tyyppiä oli majoittautunut siihen kaljoineen ja ruokineen!! Sit niillä oli jätesäkissä jotain tavaraa siinä, et en tiedä oliks he kodittomia vai mitä. Mä sitten kohteliaasti siinä et ’ekskjuusmii tää olis vähän niinku meidän koti ja haluttais sisään’. He kyllä pahoittelivat kauheesti ja keräsivät kamansa ja lähtivät muualle. Että tällasta, kyllä meidän ovella tapahtuu!

Eipä mulla varmaan muuta, tää oli vähän tällanen sekava kirjoitus mut toivottavasti saitte jotain irti!

Saturday, 26 February 2011

Diudiu.

Rockrock. On taas pari viikkoa tainnut vierähtää ja yleisön painostuksestakin täältä tulee taas kuulumisia! Ihan kiva tietää et siellä ollaan kiinnostuneita niin on sitten kiva kirjoitella.

Täällä on hei ihan kevät!! Plus viistoista eilenki ja aurinkoista! Tänään sit tuleeki taas vettä niinku sanonko mistä. Mut eilenkin pärjäs pelkällä villatakilla vielä iltamyöhään. Siel on vissii ollu vähän vilposempaa, puhuin mun tädin kanssa puhelimessa ja se käytti ilmausta ’vaan -20 astetta’, sit tietää että on ollut aika kylymä aikasemmin. Mut säät sikseen..



On pari viikkoa taas vierähtänyt viime kirjotuksesta niin yritän nyt muistella mitä meille on tapahtunut.. Ystävänpäivähän oli tossa joku aika sitten ja meil oli treffit!! Kimmo oli suunnitellut kaiken ja vei mut syömään oikeen kivaan modern english ravinteliin, Palmers oli nimi. Vedettiin oikeen pitkän kaavan mukaan neljän ruokalajin illallinen, muru veti jopa oisterit siihen heti kärkeen. Ei kuulemma ollut oikeen hänen makuun mut tulipa sellasetkin kokeiltuu. Kaikki oli tosi hyvää ja kiva paikka! Ainoo miinuspuoli oli että meikäläinen ei ollut ihan sataprosenttisessa kunnossa keuhkokuumeen jäljiltä niin väsy iski aika nopeesti ruokailun jälkeen..
Niin tosiaan mulla on ollu aikamoinen taistelu ton taudin kanssa viime viikot, mut voi ilokseni nyt todeta että oon ottanu niskalenkin siitä nytte! Neljä lääkäriä ja neljä antibioottikuuria siihen vaadittiin, piti viimeseks mennä ihan yksityiselle kun ei ne tahtonut kunnallisella uskoa että jotain vakavampaa oli meneillään. Loppujen lopuksi sain sitten kunnon tropit ja piti jopa ottaa steroideja et taudin sai selätettyä mut nyt näyttää siltä et se olisi ohi.. Meinasin ihan kuvainnollisesti yskiä keuhkot pihalle ja jotain damagea olinkin niille aiheuttanut, kertoi röntgen kuvat mutta kuulemma niitten pitäis itse itsensä korjata tässä tulevien viikkojen aikana.

Harmi vaan että missasin koulua ja luentoja jonkun verran tossa sairastaessa mutta nyt oon taas päässyt jokseenkin takaisin kärryille et missä mennään! Meillä oli tämä viikko ’reading week’ eli vähän niin kuin hiihtoloma siellä. Ekaa kertaa koko kolmen vuoden aikana se itse asiassa nimensä mukaisesti sisälsi lukemista, oli pari essee deadlinea eilen niin oli pakko painiskella niiden parissa koko viikko.
Niiden valmistumisen (ja antibioottikuurin loppumisen) kunniaksi eilen pitikin sitten lähteä viihteelle! Olin tietty taas töissä kahteentoista mutta juomia tuli asiakkailta siihen tahtiin että sai sellasen pienen pöhinän päälle sopivasti. Niinkun aina perjantaina töiden jälkeen, suunnattiin Princess Alice pubiin after work-drinkeille. Siellä oli niin vaisu meno että päätettiin suunnata muualle. Mä otin yhteyttä meidän entiseen bar manageriin Ashiin ja se ilmoitti että yhdessä baarissa oli Lontoon suurin rock-ilta ja mehän päätettiin heti että sinne pitää päästä. Tavattiin Ash puol tuntia myöhemmin ja se johdatti meidät tähän paikkaan.. Ja aikamoiset bileet ne sit oliki! Ne oli sellasessa vanhassa varastohallissa, neljä kerrosta ja varmaan kymmenen eri huonetta. yhdessä oli reivit, toisessa soitti joku punkkibändi, oli häkkejä missä tytöt tanssi, joku viisi eri baaria ja niin erikoisia tyyppejä että.. Mut ihan loistavaa, mä viihdyin niin hyvin! Tosi likasta ja paskasta niinku rokkibaareissa kuuluki ja hyvä meininki! Meillä oli aika iso porukka mihin kuulu kaikkien kavereita.. En sitä eilen tajunnu et se oli joku isompiki ’julkkis’ mut Skid Row:n basisti oli yks tästä porukasta.. Muru vaan tänään aamulla sano että vau. Suurin osa porukasta lähtikin Hilton hotellin sen sviittin jatkoille mut me ei jaksettu. :D

Meidän harmiksi se meidän saksalainen kämppis lähti takaisin Saksaan tänään aamulla.. Huomenna pitäis uusi kämppis tulla tilalle, englantilainen tyttö.. Viime viikon lauantaina olikin sitten Philipin läksiäiset. Valitettavasti mä en oikeen jaksanut osallistua mut meillä oli täällä kämpillä kevään ekat grillijuhlat. Philip oli hommannut pihvit niiden hotellin keittiön kautta ja tossa pihalla pojat sitten niitä grillaili. Varmaan joku pari kymmentä tyyppiä täällä oli yhteensä ja aikamoinen meininki. Paras oli varmaan sellanen puolalainen nainen ku kiskas Jack Daniels pullon heti alkutekijöiksi ja sitte mentiin! Siinä illan suussa porukka suuntasi keskustaan kun oli pöytävaraus yhdessä yökerhossa. Mä päätiin jäädä siinä vaiheessa porukasta kun ei kunto kestänyt vielä. Muru tais ottaa munki puolesta ja joskus kolmen nurkilla se könys tossut solmussa kotiin! Hauskaa oli kuulemma ollu näissäki bileissä!






Ainiin, yks juttu vielä! Meillä oli Kimmon kanssa liput viime keskiviikkona sellasiin NME Awards Ceremony-bileisiin. NME on sellanen joku indie/alternative musiikki lehti-media-hässäkkä ja niillä on sit kerran vuodessa juhlat missä palkitaan vuoden bändiä ja uutta tulokasta. Ainoa syy miksi me ostettiin liput oli että Foo Fighters soittaisi siellä. Mä innostuin vähän ennen aikojaan ostamaan ne liput, vasta myöhemmin tajuttiin että kaikki bändit soittaisi vaan muutaman biisiin. Noh, juhlat alkoi My Chemical Romancen esiintymisellä ja pakko sanoa vaikken mikään suuri fani ole niin hyvin pojat veti.. Sitten muutama vähän uudempi ei-niin-tunnettu bändi esiinty, PJ Harvey näiden joukossa ja voi herran jestas mitä paskaa! Palkintoja oli jakamassa ja pokkaamassa mm. Muse, Juliette Lewis, Professor Green, Hurts ja jotain muita nevahöördeja.. Illan viimeinen palkinto oli Godlike Genious Award, joka oli jo aikasemmin ilmoitettu menevän Dave Grohlille, aika oikeutetuista syistä. Onhan se aika äijä. Siinä sitten pidettiin kiitospuheita ja muita kunnes viimein päästiin asiaan eli Foo Fightersien esiintymiseen. Dave Grohl asteli lavalle ja ilmoitti heti suorilta käsin että ’Fuck 3-4 songs, we’re playing for fuckin two hours!’. Kaikki katseli tosiaan sillee et iha oikeesti vai?? Niillähän uusi albumi on tulossa ulos ihan just, vai onkohan se tullukin jo.. Heti alkuun ne veti yhden biisin The Whon laulajan eli Roger Daltreyn kanssa. Seuraavaks hän ilmoitti että he soittaa nyt uuden levyn biisistä biisiin. Ja niinhän ne soitti! Aiva helvetin hyvä! Sen jälkeen se vähän kyseli et joko riittää ja yleisöllehän ei todellakaan riittäny! Dave siinä sit ilmoitti et he soittaa niin kauan kunnes joku poikkasee sähköt. :D Sitten sieltä tuli kaikki klassikot ja mun (ja varmaan monen muunki) ehdoton suosikki The Pretender, aaaaarhhfjffj vitsi se oli vaan niiiiiiin hyvä, ne on livenä aivan mahtavia. Kyllähän Dave Ghrol ihan koko showta vetää mut on se Hawkinskin aika kova, valkoset hampaat vaan loisti rumpujen takaa kun se hakkas menemään. Keikan piti loppua yhdeltätoista mut vissiin joskus kahdelta me päästiin kotiin. :D Loistava ilta ja koko lysti maksoi £17,50 et repikää siitä.











Ei kai muuta tällä kertaa, Lontoo kuittaa.

Thursday, 10 February 2011

huhhuh!!

Nyt on pakko laittaa vähän lisäystä!!

Lähin ton ekan päivityksen jälkeen hakee sipsei Susannalle tosta lähi supermarketista ja sillä aikaa joku vitun killisilmä vei MUN Tuntunturin! Ei siinä sitte ku valvotakameroita kattelemaa ja siellä se sankari hetken sorvaamisen jälkeen sai lukon poikki ja polkas menee. Securityn äijät sano että sittetäytyy mennä poliisilaitokselle tekemää rikosilmotus että saa tapausnumeron että saa laittaa vakuutusyhtiölle tiedotteen asiasta.

Äärimmäisessä vitutuksessa kävelin himaa ja vaihdoin kuteet ja lähin lähimmälle kyttikselle. Pääsin noin sata meetterii ovelta ni tää saatanan idiootti polkee Mun Tunturilla vastaa!!! odotin että se pääsi vähän lähemmäs mua ja hyökkäsin ku joku naaras leijona sen päälle. Siinä rytäkässä molemmat asfaltille pitkäksee ja minä huutamaan ku palosireeni kaikki kirosanat ja kiroukset siihen päälle. Otin vasemmalla kädellä fillarin sarvesta ja oikeella jätkän ryysyistä sellasen otteen että juttutuokio ei jää tähän. Siinä samassa siihen pinkas iha helvetin pieni pakistanilainen ja yhty siihen sen jätkän kiroamiseen "You fucking bitch! Give his bike back you little cunt!" sitte se alko mulle että "Hit him down, empty his pockets man! His giving you a headache with this, hit him!" ja sillo tää varas lähti ja lujaa.

Sen pituinen se oikeestaa nytte mut vittu huhhuh!!! Harmittaa nyt etten alkanu toteuttaa kättentaitoja siihen jamppaan mut toisaalta, ei helvetti mikä tuuri. Thats London babe!

Morrjes!!