Rockrock. On taas pari viikkoa tainnut vierähtää ja yleisön painostuksestakin täältä tulee taas kuulumisia! Ihan kiva tietää et siellä ollaan kiinnostuneita niin on sitten kiva kirjoitella.
Täällä on hei ihan kevät!! Plus viistoista eilenki ja aurinkoista! Tänään sit tuleeki taas vettä niinku sanonko mistä. Mut eilenkin pärjäs pelkällä villatakilla vielä iltamyöhään. Siel on vissii ollu vähän vilposempaa, puhuin mun tädin kanssa puhelimessa ja se käytti ilmausta ’vaan -20 astetta’, sit tietää että on ollut aika kylymä aikasemmin. Mut säät sikseen..

On pari viikkoa taas vierähtänyt viime kirjotuksesta niin yritän nyt muistella mitä meille on tapahtunut.. Ystävänpäivähän oli tossa joku aika sitten ja meil oli treffit!! Kimmo oli suunnitellut kaiken ja vei mut syömään oikeen kivaan modern english ravinteliin, Palmers oli nimi. Vedettiin oikeen pitkän kaavan mukaan neljän ruokalajin illallinen, muru veti jopa oisterit siihen heti kärkeen. Ei kuulemma ollut oikeen hänen makuun mut tulipa sellasetkin kokeiltuu. Kaikki oli tosi hyvää ja kiva paikka! Ainoo miinuspuoli oli että meikäläinen ei ollut ihan sataprosenttisessa kunnossa keuhkokuumeen jäljiltä niin väsy iski aika nopeesti ruokailun jälkeen..
Niin tosiaan mulla on ollu aikamoinen taistelu ton taudin kanssa viime viikot, mut voi ilokseni nyt todeta että oon ottanu niskalenkin siitä nytte! Neljä lääkäriä ja neljä antibioottikuuria siihen vaadittiin, piti viimeseks mennä ihan yksityiselle kun ei ne tahtonut kunnallisella uskoa että jotain vakavampaa oli meneillään. Loppujen lopuksi sain sitten kunnon tropit ja piti jopa ottaa steroideja et taudin sai selätettyä mut nyt näyttää siltä et se olisi ohi.. Meinasin ihan kuvainnollisesti yskiä keuhkot pihalle ja jotain damagea olinkin niille aiheuttanut, kertoi röntgen kuvat mutta kuulemma niitten pitäis itse itsensä korjata tässä tulevien viikkojen aikana.
Harmi vaan että missasin koulua ja luentoja jonkun verran tossa sairastaessa mutta nyt oon taas päässyt jokseenkin takaisin kärryille et missä mennään! Meillä oli tämä viikko ’reading week’ eli vähän niin kuin hiihtoloma siellä. Ekaa kertaa koko kolmen vuoden aikana se itse asiassa nimensä mukaisesti sisälsi lukemista, oli pari essee deadlinea eilen niin oli pakko painiskella niiden parissa koko viikko.
Niiden valmistumisen (ja antibioottikuurin loppumisen) kunniaksi eilen pitikin sitten lähteä viihteelle! Olin tietty taas töissä kahteentoista mutta juomia tuli asiakkailta siihen tahtiin että sai sellasen pienen pöhinän päälle sopivasti. Niinkun aina perjantaina töiden jälkeen, suunnattiin Princess Alice pubiin after work-drinkeille. Siellä oli niin vaisu meno että päätettiin suunnata muualle. Mä otin yhteyttä meidän entiseen bar manageriin Ashiin ja se ilmoitti että yhdessä baarissa oli Lontoon suurin rock-ilta ja mehän päätettiin heti että sinne pitää päästä. Tavattiin Ash puol tuntia myöhemmin ja se johdatti meidät tähän paikkaan.. Ja aikamoiset bileet ne sit oliki! Ne oli sellasessa vanhassa varastohallissa, neljä kerrosta ja varmaan kymmenen eri huonetta. yhdessä oli reivit, toisessa soitti joku punkkibändi, oli häkkejä missä tytöt tanssi, joku viisi eri baaria ja niin erikoisia tyyppejä että.. Mut ihan loistavaa, mä viihdyin niin hyvin! Tosi likasta ja paskasta niinku rokkibaareissa kuuluki ja hyvä meininki! Meillä oli aika iso porukka mihin kuulu kaikkien kavereita.. En sitä eilen tajunnu et se oli joku isompiki ’julkkis’ mut Skid Row:n basisti oli yks tästä porukasta.. Muru vaan tänään aamulla sano että vau. Suurin osa porukasta lähtikin Hilton hotellin sen sviittin jatkoille mut me ei jaksettu. :D
Meidän harmiksi se meidän saksalainen kämppis lähti takaisin Saksaan tänään aamulla.. Huomenna pitäis uusi kämppis tulla tilalle, englantilainen tyttö.. Viime viikon lauantaina olikin sitten Philipin läksiäiset. Valitettavasti mä en oikeen jaksanut osallistua mut meillä oli täällä kämpillä kevään ekat grillijuhlat. Philip oli hommannut pihvit niiden hotellin keittiön kautta ja tossa pihalla pojat sitten niitä grillaili. Varmaan joku pari kymmentä tyyppiä täällä oli yhteensä ja aikamoinen meininki. Paras oli varmaan sellanen puolalainen nainen ku kiskas Jack Daniels pullon heti alkutekijöiksi ja sitte mentiin! Siinä illan suussa porukka suuntasi keskustaan kun oli pöytävaraus yhdessä yökerhossa. Mä päätiin jäädä siinä vaiheessa porukasta kun ei kunto kestänyt vielä. Muru tais ottaa munki puolesta ja joskus kolmen nurkilla se könys tossut solmussa kotiin! Hauskaa oli kuulemma ollu näissäki bileissä!


Ainiin, yks juttu vielä! Meillä oli Kimmon kanssa liput viime keskiviikkona sellasiin NME Awards Ceremony-bileisiin. NME on sellanen joku indie/alternative musiikki lehti-media-hässäkkä ja niillä on sit kerran vuodessa juhlat missä palkitaan vuoden bändiä ja uutta tulokasta. Ainoa syy miksi me ostettiin liput oli että Foo Fighters soittaisi siellä. Mä innostuin vähän ennen aikojaan ostamaan ne liput, vasta myöhemmin tajuttiin että kaikki bändit soittaisi vaan muutaman biisiin. Noh, juhlat alkoi My Chemical Romancen esiintymisellä ja pakko sanoa vaikken mikään suuri fani ole niin hyvin pojat veti.. Sitten muutama vähän uudempi ei-niin-tunnettu bändi esiinty, PJ Harvey näiden joukossa ja voi herran jestas mitä paskaa! Palkintoja oli jakamassa ja pokkaamassa mm. Muse, Juliette Lewis, Professor Green, Hurts ja jotain muita nevahöördeja.. Illan viimeinen palkinto oli Godlike Genious Award, joka oli jo aikasemmin ilmoitettu menevän Dave Grohlille, aika oikeutetuista syistä. Onhan se aika äijä. Siinä sitten pidettiin kiitospuheita ja muita kunnes viimein päästiin asiaan eli Foo Fightersien esiintymiseen. Dave Grohl asteli lavalle ja ilmoitti heti suorilta käsin että ’Fuck 3-4 songs, we’re playing for fuckin two hours!’. Kaikki katseli tosiaan sillee et iha oikeesti vai?? Niillähän uusi albumi on tulossa ulos ihan just, vai onkohan se tullukin jo.. Heti alkuun ne veti yhden biisin The Whon laulajan eli Roger Daltreyn kanssa. Seuraavaks hän ilmoitti että he soittaa nyt uuden levyn biisistä biisiin. Ja niinhän ne soitti! Aiva helvetin hyvä! Sen jälkeen se vähän kyseli et joko riittää ja yleisöllehän ei todellakaan riittäny! Dave siinä sit ilmoitti et he soittaa niin kauan kunnes joku poikkasee sähköt. :D Sitten sieltä tuli kaikki klassikot ja mun (ja varmaan monen muunki) ehdoton suosikki The Pretender, aaaaarhhfjffj vitsi se oli vaan niiiiiiin hyvä, ne on livenä aivan mahtavia. Kyllähän Dave Ghrol ihan koko showta vetää mut on se Hawkinskin aika kova, valkoset hampaat vaan loisti rumpujen takaa kun se hakkas menemään. Keikan piti loppua yhdeltätoista mut vissiin joskus kahdelta me päästiin kotiin. :D Loistava ilta ja koko lysti maksoi £17,50 et repikää siitä.





Ei kai muuta tällä kertaa, Lontoo kuittaa.